Suomesta tehtävät teatterivierailut – pilottihanke 2013–2015
Pitkäaikainen yhteistyö ja vierailuketjut Ruotsissa ja Suomessa
Menetelmä ja mallin kehittäminen
Tarkoitus
Pyrkimyksenä on teatterivierailujen avulla vahvistaa suomenkielistä kulttuuria ja suomen kieltä Ruotsin vähemmistöpolitiikan puitteissa ja samalla lisätä tietoisuutta yhteisestä kulttuuristamme ruotsinsuomalaisen vähemmistön ja ruotsinkielisen kielienemmistön keskuudessa.
Pyrimme vierailunäytäntöjen avulla esittelemään aikamme suomalaista näyttämötaidetta ja osallistumaan aktiivistesti Ruotsin ja Suomen väliseen kulttuurinvaihtoon. Vierailunäytäntöjen avulla haluamme myös lisätä paikallista kiinnostusta teatteria kohtaan sekä antaa yleisölle teatterikokemuksen, joka ei muuten olisi mahdollinen.
Rakennamme yhdessä asiantuntemusta ja vahvistamme alueellista osaamista ja edellytyksiä vastuun kantamiseen vähemmistöasioista pitkällä aikavälillä.
Tausta
Suomen kieli sai vuonna 2010 aseman kansallisena vähemmistökielenä Ruotsissa. Nykyisellään noin 60 Ruotsin kuntaa on liittynyt suomen kielen hallintoalueeseen. Nämä kunnat saavat valtionapua vahvistaakseen suomen kielen asemaa muun muassa kulttuuripanostusten avulla. Suomen kielen asemaa tulee vahvistaa myös valtion kulttuuripolitiikassa ja yhteistyömallissa. Kulttuurineuvosto on laatinut lausuntoja niiden maakäräjien kulttuurisuunnitelmista, jotka ovat mukana yhteistyömallissa, sekä tällöin tähdentänyt, että ”valtion ja kuntien on kansallisista vähemmistöistä annetun lain (2009:724) mukaan edistettävä kansallisten vähemmistöjen mahdollisuuksia säilyttää ja kehittää kulttuuriaan Ruotsissa. Kulttuurisuunnitelmasta tulee käydä ilmi, millä tavoin maakäräjät toteuttavat lain pyrkimyksiä kulttuurin alueella.”
Helmikuun 1. päivänä 2014 saamen, meänkielen ja suomen kielen hallintoalueisiin oli liittynyt yhteensä 68 kuntaa ja 13 maakäräjää/aluetta.
Rajaton näyttämö -hankkeen puitteissa ylläpidettävän maidemme välisen näyttämötaideyhteistyön tausta
Riksteatern on vuodesta 2005 lähtien panostanut voimaperäisesti kulttuurinvaihtoon Suomen kanssa ja sitä tietä vierailunäytäntöihin niin Suomeen kuin Suomestakin. Vuonna 2009 tätä yhteistyötä laajennettiin käsittämään useampia yhteistyökumppaneita ja kehitysalueita ja osapuolet allekirjoittivat tällöin yhteisen aiesopimuksen. Tuloksena oli yhteistyöfoorumi Rajaton näyttämö – Scen utan gränser, jonka toiminnan yhteensovituksesta Riksteatern huolehtii Ruotsissa. Yhteistyön tavoitteena on kehittää näyttämötaidetta taiteellisen vaihdon, vuorovaikutuksen, tekniikan ja johtajuuden alueella. Nykyisellään yksi tärkeä alue on vierailutoiminnan kehittäminen kohtaamisten ja kokemuksenvaihdon edistämiseksi.
Yhteistyöryhmä kansallisen strategian laatimiseksi – kansallinen kiertueyhteistyö ja jatkuvuus
Vierailutoimintaan liittyvän yhteistyön kehittämiseksi Rajaton näyttämö -yhteistyöfoorumin puitteissa perustettiin työryhmä, johon kuuluvat Suomen instituutti, Uusi Teatteri, Riksteatern/Rajaton näyttämö ja Ruotsin lääninteatterit. Työryhmä on valinnut joukon paikkakuntia, jotka yhdessä muodostavat tulevien vierailunäytösten ja Suomen kanssa käytävän vaihtotoiminnan kansallisen ”vierailuketjun”. Paikkakuntien valinta perustui muun muassa kokemuksiin ”Vadelmavenepakolaisen” vuoden 2012 kiertueesta vuonna 2012, mutta ennen kaikkea väestötutkimukseen ja tietoihin suomen kielen hallintoalueeseen liittyneistä kunnista, koska näillä on laajempi vastuu suomen kielestä Ruotsissa.
Yksi tärkeä askel on kehittää kansallinen vierailunäytäntöketju, johon liittyneet ovat kiinnostuneita vaihtotoiminnasta Suomen kanssa sekä rakenteen ja mallin kehittämisestä toiminnalle sen jatkuvuuden varmistamiseksi. Myös Suomessa on vastaava yhteistyöryhmä. Suomen vierailuketju on vuodesta 2005 lähtien ottanut vuosittain vastaan vierailunäytäntöjä Ruotsista Riksteaternin välityksellä.
Toteuttaminen
Meneillään oleva pilottihanke on kolmivuotinen. Yhdessä paikallisten, alueellisten ja kansallisten toimijoiden kanssa olemme järjestäneet kansallisen vierailuketjun, johon kuuluu 10–12 paikkakuntaa. Näillä paikkakunnilla esitetään vuosittain kaksi vierailunäytäntöä ja toiminnalle luodaan rakenne ja rahoitusmalli, jossa paikalliset ja alueelliset järjestäjät/toimijat takaavat ja varaavat varoja Suomesta järjestettävälle teatterivierailulle kauden aikana.
Rajaton näyttämö/Riksteatern hallinnoi ja yhteensovittaa kansallisen kiertueketjun toiminnan, joka käsittää yhden suuremman tuotannon vuodessa. Näytös esitetään eri lääneissä jonkin isomman paikkakunnan suuremmassa teatterissa ja sen järjestäjinä toimivat Riksteaternin yhteistyöyhdistys/suomalaisyhdistys ja/tai kunta yhteistyössä kunnan ja maakäräjien kanssa. Kansallinen kiertueketju, joka käsittää yhden pienemmän tuotannon vuodessa, järjestetään jossakin tai joissakin muissa läänin kunnissa. Rajaton näyttämö toimii yhteensovittajana ja osallistuu myös järjestelyihin ja osaamisen vaihtoon esitysten yhteydessä.
Yhteensovitus
Jokaiselle alueelle perustetaan työryhmä, jota toivomusten mukaan voidaan laajentaa käsittämään myös muita asiasta kiinnostuneita, kuten läänin muita kuntia, teatteriyhdistyksiä ja suomalaisyhdistyksiä. Riksteatern tekee myös maanlaajuista yhteistyötä kansantalojen ja kansanpuistojen (Folkets hus/Folkets Park) sekä Dramatenin kanssa.
Nykyisellään työryhmiin kuuluu Riksteaternin paikallisyhdistysten, maakäräjien, suomen kielen hallintoalueen, kuntien, suomalaisyhdistysten, Riksteaternin, Suomen instituutin ja lääninteattereiden edustajia. Työryhmät kokoontuvat 2-3 kertaa vuodessa keskustellakseen markkinoinnista, yleisötyöstä, aktiviteeteista ym.
Työnjako
Riksteatern toimii hankkeenalueellisena yhteensovittajana lääneissä.
Riksteatern/Rajaton näyttämö huolehtii esitysten yhteensovituksesta ja hallinnosta sekä kiertueiden suunnittelusta.
Paikalliset järjestäjät ja toimijat huolehtivat yhdessä vierailunäytäntöjen järjestelyistä paikallisen sopimuksen pohjalta.
Rahoitus
Riksteatern maksaa tukea esityspalkkioihin (Esityspalkkiot ovat noin 15–25 000 kruunua pienempien esitysten osalta ja noin 40- 50 000 kruunua suurempien näytösten osalta). Lisäksi jokainen kunta joutuu maksamaan tietyn perusrahoituksen ja varaamaan työaikaa sekä järjestämään esityspaikan. Kunkin läänin maakäräjät joutuvat maksamaan osan perusrahoituksesta ja hallinnosta. Paikallinen teatteriyhdistys luovuttaa tilansa ja henkilökuntansa vierailujen käyttöön. Riksteaternin aluetoiminta varaa henkilökuntansa työaikaa hankkeen yhteensovitukseen.
Kaikki mukana olevat teatteriyhdistykset osallistuvat hankkeeseen aatteellisesti omalla työajallaan.
Kaikki mukana olevat suomalaisyhdistykset osallistuvat hankkeeseen aatteellisesti omalla työajallaan.
Mahdollinen lipunmyynnistä saatu tuotto jää järjestäjälle, ellei asiasta ole muuta sovittu.
Järjestävät teatteriyhdistykset voivat hakea tappiotakuuta hankevaroista alueellisesti käytettävissä olevien varojen puitteissa.
Seuranta ja arviointi
Yhteistyöryhmä arvioi vuosittain hankkeen tuloksia yhteistyön, taiteellisen laadun, yleisötyön, yleisömäärien, järjestäjien näkökantojen ym. pohjalta. Arvion perusteella tehdään päätös toiminnan jatkamisesta.